Jälleen kerran huomasin aamuruuhkassa töihin ajellessani, miten röyhkeäksi liikennekäyttäytyminen on mennyt. Erityisesti ärsyttää sellainen, kun väkisin tungetaan viereseltä kaistalta eteen, eikä voida ystävällisesti odottaa, että annetaan tilaa. Näitä tapauksia näen ja koen itse päivittäin. Siinä sitä sitten viljelee mielessään muutaman "kohteliaisuuden" tätä tuntematonta kuskia kohtaan. Harvoin vain enään viitsii nämä tuntemukset tuoda julkisesesti esille esim. soittamalla torvea tai väläyttämällä pitkiä ajovaloja. Ei sillä kuitekaan ole mitään merkitystä, koska viimeistään seuravaana päivänä taas joku tollo tekee saman tempun. Kunpa ihmiset vain osaisivat olla vähän kohteliaampia tuolla liikenteessä.

Samaa kohteliaisuutta toivoisin myös työelämässä toisinaan eräiltä kollegoiltani. On se kumma miten aikuiset ihmiset eivät osaa käyttäytyä. Pettymyksiä ei kertakaikkiaan osata peittää, eikä asioita osata esitää ystävällisesti ja tietenkin jokaisesta omaan työhöön liittyvästä asiata taas vedetään herne nenuun. Sitten pitää vähän piikitellä muita, että se oma olo sillä vähän paranee. Hieman rasittavaa sitten yrittää saada töitä tehdyksi tälläisten henkilöiden kanssa. Tietenkin on hetkiä jolloin voi omat henkilökohtaiset asiat olla nurin ja silloin se heijastuu kaikkeen toimintaan, mutta joku raja sentään.

Kohteliaisuus on hieno asia ja tätä olen myös omille lapsilleni opettanut. Sillä pärjää elämässä pitkälle, kun osaa olla kohtelias muita ihimisiä kohtaan. Siinä se elämänohje.